Children and Other Radicals

[Performer, collective devising]

A production of Oblivia with Kampnagel, Hamburg; PACT Zollverein, Essen; Forum Freies Theater, Düsseldorf; Helsinki Festival & Goethe-Institut Finnland, 2018.

A performance by Oblivia about money and finance with Finnish and German young adolescents.

Oblivia invited a group of young people from Helsinki and Essen to join the working group for Children and Other Radicals. The teens work with artists in an equal setting, using art to look at money and economic structures.

The performance consists of different generations considering the division of power and the role money plays in it. As generations X, Y and even Z use the stage to express their views of the future, the result is both humoristic and deep.

There are two versions of the performance, one made in Finland and one in Germany.

Working Group I
Performers: Marie Bergholm, Mikko Bredenberg, Alice Ferl, Timo Fredriksson, Amos Korkeamäki, Saga Korkeamäki, Victor Lietz, Anna–Maija Terävä, Annika Tudeer and Max Uusitalo

Working group II: Kelly Anspach, Lyra Atud, Orlando Atud, Amal Bachir, Manami de Bartolo, Niels Bovri, Irina Byambaa, Alice Ferl, Timo Fredriksson, Anna Galli, Ani Javoevi, Anna–Maija Terävä, Annika Tudeer, Azeezat Zakari

Supported by Arts Promotion Centre Finland, Elbkulturfonds der Kulturbehörde Hamburg, Finnland-Institut, Helsinki City, Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden & TINFO – Theatre Info Finland.

Production: Oblivia
Co-produced by Kampnagel, Hamburg; PACT Zollverein, Essen; Forum Freies Theater, Düsseldorf; Helsinki Festival & Goethe-Institut Finnland.

REVIEWS

Maria Säkö, Helsingin Sanomat, 30.8.2018 (in Finnish )

Lapset ja muut radikaalit -esityksestä näkee, että Oblivia on tutustuttanut nuoret omaan praktiikkaansa, jossa lähestytään valtavan suurta aihetta minimalistisen ja naivistisen liikekielen ja jonkinlaisen määrittelemättömän ulkopuolisuuden kautta. On tarkoituksenmukaista, että liike jää puolitiehen.

Rahaa syleillään, sillä leveillään, sitä tavoitellaan, sillä leikitellään ja välillä se unohdetaan kokonaan. Näyttämöllä rahan liikkeet muutetaan esimerkiksi kömpelöksi kävelyksi ja heilumiseksi…

…Lasten olemassaolo näkyy ennen muuta liikemateriaalissa. Näkyy tuttuja askelkuvioita, flossaamista ja tubettajien elkeitä, mutta ei niin, että nuoret esittäisivät niitä. Pikemminkin nuoret luovat katseen siihen, mitkä määritelmät julkisessa keskustelussa ohjaavat katsettamme nuoriin. Kukaan nuorista ei tunnu asettuvan siihen muottiin, mihin prosessit häntä ohjaavat. Raha näkee ihmiset massana, johon kukaan ei tunne kuuluvansa.